Poikien ja tyttöjen 14-15-v SM-kisat

VESAN, 84-vuotiaan seuran, historian suurin kisatapahtuma

Raahen ensimmäisten 14-15-v poikien ja tyttöjen SM-kisoihin ammuttiin ensimmäiset lähtölaukaukset perjantaina 19.8.2005 kello 15.00. Kisat ovat osallistujamäärän mukaan laskettuna suurin kansallinen yleisurheilutapahtuma tänä vuonna Suomessa. Ne ovat samalla suurimmat yleisurheilukilpailut, mitä Raahessa on koskaan järjestetty ja mittasuhteiltaan kautta aikojen laajin urheilutapahtuma alueellamme.

Olemme tehneet jo yli kaksi vuotta työtä kisojemme eteen, että Suomen valiotytöt ja -pojat viihtyvät Raahessa ja heille jää kilpailuista hyvät muistot. Ennen kaikkea toivomme, että heistä Suomen yleisurheilu saa iloita tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Seuramme on järjestänyt monet SM-tason kisat. Niistä mainittakoon mm. viestinjuoksun SM-kisat, SM P/T 16- ja 18-v, SM M/N 20-v, SM M/N 22-v, SM B-kisat, SM-maantieviestit, moniotteluiden joukkue- ja henkilökohtaisten SM-kisat, joista viimeisimpänä järjestimme v. 2002 moniotteluiden SM-kisat. Suurin osa kisoista on järjestetty yhteistoiminnassa alueen seurojen kanssa. Nyt saamme arvokasta toimitsija-apua Siika- ja Pyhäjokilaakson seuroilta.

Seuran historian ensimmäinen maaottelu järjestettiin 19-20.8.1978, jolloin Koivuluodon urheilupuistossa kisailivat nuorten (20-v) kolmimaaottelussa Suomi-Ruotsi-Norja.

Kokemusta on, mutta tämänkertaiset kisat vaativat mielestämme järjestäjiltä enemmän työtä ja taas työtä, mutta olemmekin ottaneet nämä seikat huomioon ennakkojärjestelyissämme.

Vesan tarina

SM-kisojen pääjärjestäjä Raahen Vesa on perustettu v. 1921. Antverpenin olympiakisoissa suomalaiset menestyi erinomaisesti, joten se saattoi olla se herätyshuuto Vesa-nimisen seuran perustamiseksi.

Vesa oli aikaisemmin yleisseura, jonka lajikirjo käsitti mm. yleisurheilun, pesäpallon, lentopallon, painin, painonnoston, jääkiekon, hiihdon.

Vuonna 1995 seura keskittyi yksinomaan yleisurheiluun. Muut lajit hoitaa lähinnä seutukunnan erikoisseurat.

Kun Vesalla on mittarissa 84 vuotta, on menneeseen ajanjaksoon mahtunut elämän koko kirjo, joten voidaan kertoa ikäänkuin VESAN TARINASTA, joka ei ole historiikki, kaukana siitä, vaan lyhyttä tarinaa eri vuosikymmeniltä. Paljon siihen sisältyy lukemattomien miesten ja naisten pyyteetöntä talkootyötä kotikaupunkinsa nuorison ja urheilun hyväksi.

Vesan ensimmäinen SM seipäässä

Vesan ensimmäinen Suomen mestari on edesmennyt kansanedustaja Urho Saariaho, joka vuonna 1934 Tampereella leiskautti mestariksi 370 sentin korkeudella olleen riman yli. ”Urkin” voitto oli yllätys niin asiantuntijoille kuin yleisölle. Juuri tästä lajista muodostui Vesalle menestyksellinen, kun Auvo Pehkoranta tuli Raaheen ja aloitti seiväshyppääjien valmentamisen. Vahinko vain, että seiväskuoppa on viimeisenä vuosikymmenenä päässyt ”umpeutumaan”, sillä Auvon valmentajauran jälkeen ei ole löytynyt innokkaita vetäjiä.

1960-luku

Seuraava mestaruutta saatiin odottaa lähes 30 vuotta, sillä vasta vuonna 1963 Katinhännän nopeakinttuinen lettipäätyttö Helena Turpeinen (nyk. Haapakoski) pinkoi Suomen mestariksi tyttöjen 17-v 100 metrillä ajalla 12,4. Jatkoa seurasi seuraavana vuonna kahden SM:n merkeissä. Huippulahjakas pikkuveli Pentti Turpeinen jatkoi perheen juoksuperinteitä ja voitti 17-v poikien 110 mn aitajuoksun ajalla 15,2. Arja Mustakallio (nyk. Virolainen) päätti 1960-luvun voittamalla v. 1969 naisten keihään SM:n tuloksella 51.62.

1970-luku

Kultainen 70-luku. Näin voidaan sanoa, sillä tuo kymmenluku oli Vesalle kuin kultainen nuoruus. Tätä kymmentä voidaan sanoa myös kauniimman sukupuolen juhlaksi, sillä SM-tason 45 mestaruudesta naiset ja tytöt toivat peräti 41 kultaista mitalia. Niitä tuli niin henkilökohtaisissa lajeissa kuin joukkuekilpailuissa kuin viesteissä. Viestit oli yhtä juhlaa, sillä Vesa voitti naisten 3x800 metrin viestin peräti seitsemän kertaa peräkkäin vuosina 1973-1979. Henkilökohtaisia mestaruuksia saavuttivat Eija Kiuru Seija Rönn, Marja-Liisa Laukka, Hanna Kiuru, Aila Virkberg, Liisa Haapaniemi, Arja Mustakallio, osa heistä useita kertoja.

1980-luku

Seuraavalla vuosikymmenellä, 1980-luvulla, tuli tähti Raahen Lehmirannalta, Keskitalon Petri, joka Esa Pyhälän valmennuksessa otteli nuorten 10-ottelussa maailmanmestariksi. Se oli tapaus se ja sitä koko kaupunki juhli, kun poika kuljettiin hevosgeeseillä kesäillan juhliin uimahallille. Pojan ura alkoi ikäkausimestaruuksilla, josta hän tunnollisella harjoittelulla ”kiipesi” ylemmäksi ja ylemmäksi selviytyen aina olympia- ja aikuisten MM-kisa-areenoille.

Virkberg´in sisarukset Aila ja Teija jatkoivat vauhdikas menoaan ratakierroksilla ja Suomen mestaruuksia tuli kuin liukuhihnalta.

Kimmo Pallonen taivutteli seipään varassa useita Suomen mestaruuksia ja aina vuoden 1984 olympialaisiin Los Angelesiin saakka , jossa tuli kunniakas viides tila. Seipäässä lasikuidun kanssa sinuksi kehittyi siinä Kimmon varjossa kaksi lahjakasta veljestä Arto ja Petri Peltoniemi, joiden palkintokaapissa SM-kultaisten ja muiden mitalien määrä koko ajan kasvoi ja kasvoi. Arto kehittyi nopeasti ja hyppäsi vielä voimassa olevan 17-v SE:n 540 Raahessa 7.7.83. Petri Peltoniemi nosti rimaansa pikkuhiljaa ylöspäin ja parhaimmillaan se pysyi ylhäällä ennätyskorkeudessa 571.

Vuosikymmenluvun muita SM-kultamitalisteja olivat Päivi Hämeenkorpi kiekossa, Jari-Pekka Tähtinen B-poikien 8-ottelussa sekä useat joukkuekilpailujen, B- tai ikäkausimestaruuksien voittajat.

Yleisurheilussa seura on menestynyt vuodesta toiseen ja ollut 1970-luvulla jopa aivan maamme kärkiseuroja seuraluokittelussa. Nytkin olemme valioluokan seura. Kerrattakoon nimiä vielä uudestaan, vaikka edellä on niitä tullutkin. Seuralle kultaa ja kunniaa, SM-mitaleita ja pistesijoja ovat tuoneet aikaisemmin mainittujen lisäksi mm. Jorma Jaakola, Kauko Lumiaho, Auvo Pehkoranta, Esa Liedes, Kari Joentakanen, Veli Jukkola, Juha Kokkonen, Simo Lämsä, Jarmo Eronen ja Jorma Lahtinen sekä naisista Kaija Mainio, Riitta Hevosmaa, Anneli Oravainen, Marjo Paasovaara, Helena Rantakari, Päivi Henttu, Arja Myllyselkä jne. vain muutamia mainitaksemme.

Vesalla on muuten vahvat otteluperinteet, sillä Petri Keskitalon maailmanmestaruuden ja Suomen mestaruuksien lisäksi SM-tasolla menestyivät Antti Haapalahti (SM-hopea), Keijo Alaspää (SM-4), Kari Joentakanen (SM-pronssi) ja Jari-Pekka Tähtinen (SM P 16-v). Perinteitä on jatkamassa 2005-luvulla 16-v Aridani Paulin.

1990-luku

Tämä vuosikymmen ei ollut niin hohdokasta kuin kaksi edellistä, mitä tulee Suomen mestaruuksien määrään. Urheiluun kuuluu välillä laskukaudet, joista sitten saadaan uutta puhtia nousuun.

Kymmenluvun alussa, siis vuosina 1990-1991 Petri Peltoniemi oli lasikuitunsa kanssa hyvässä vireessä. Tuloksena P20 sarjan ja miesten mestaruus v. -90 sekä seuraavana vuonna jälleen miesten kultamitali.

Saloisten Peltomaanperän tyttö Maarit Krekilä jätti hiihtouran ja keskittyi kiekonheittoon. Limppu sopi tytön kauniiseen käteen ja ensimmäinen Suomen mestaruus T16 sarjassa irtosi tuloksella 45,00. Tytön mukana lähti toinenkin kultamitali, sillä Satu-siskonsa kanssa hän voitti kiekon joukkuemestaruuden.

2000-luku

Tämä kymmenluku on ollut Antti Vainionpään, Kaupunginmetsän alueen nuoren pikamenijän vauhdikasta menoa. Siitä osoituksena kahdeksan ykköstilaa SM-areenalla. Nuoren polven toinen edustaja Jaakko Heinonen oli menopäällä 14-v 800 ja 2000 metrillä ja voitti molemmat matkat Lahden SM-kisoissa v. 2003. Poikaa näyttää tällä hetkellä kiinnostavan hiihto, jossa toivotamme hänelle menestyksellistä ensi kautta.

Joukkuekilpailut ovat SM-tasolla tulleet jäädäkseen. Siinä pääsi ”kullanhuuhdontaa” kokeilemaan kaksospojat Miikka ja Turo Joentakanen, jotka Lahdessa viime vuonna nousivat pituuden joukkuekisassa korkeimmalle korokkeelle.

--

Edelläolevissa on tuotu esille vain SM-kisoissa ykköspallille nousseita. Mutta yhtä tärkeitä ovat niin mitali- kuin pistesijat, mutta niiden luetteleminen veisi paljon palstatilaa. Hyvä saavutus on sekin, kun pääsee osallistumaan SM-kisoihin ja haistelemaan sitä henkeä. Sinne ei joka poika tai tyttö pääsekään, sillä tulosrajat pitää ensin saavuttaa.

Valmentajat

Seuramme on ollut ilo omistaa päteviä alansa ja lajinsa taitavia valmentajia. Kymmenluvun, 1970, valmentajakasvoja olivat Paavo Haapakoski, jolla oli kymmenittäin niin juoksijoita kuin hyppääjiä. Paten valtakaudella seura jylläsi SM-viesteissä naisten pitkissä viesteissä, joissa mestaripallille noustiin seitsemän kertaa peräkanaa. Se oli aikaa se.

Veli-Pekka Virolainen valmensi keihään- ja kiekonheittäjiä, joista tunnetuin EM-kisoihinkin päässyt Arja Mustakallio ja yli 55 metriä heittänyt Päivi Henttu.

Valmentajalegenda Jussi Saarela puolestaan valmensi Virkberg´in sisaruksia.

Auvo Pehkoranta valmensi 1980-luvulla seiväshyppääjiä. Se oli tuloksellista toimintaa. Parhaimmillaan meillä oli toistakymmentä yli viiden metrin hyppääjää, joista nimekkäimmät olivat Kimmo Pallonen, Petri ja Arto Peltoniemi. Vieläkin taidetaan olla seuratilastoissa tämän valtakunnan ykkösiä kymmenen parhaan keskiarvoissa.

Esa Pyhälän urheilija- ja valmentajaura alkoi jo 50 vuotta sitten Merijärven Pyhänkoskelta. Hän valmensi menestyksellisesti pikajuoksijoitamme, jotka usein pinkoivat SM-pikaviestien finaaleissa. ja yhden kerran tuli seuran historian ensimmäinen pronssimitali miesten 4x100 metrin pikaviestissä. Se oli hieno saavutus. Tuon ajan kovia pikamenijöitä olivat Jarmo Eronen, Simo Lämsä, Kari Joentakanen, Jorma Lahtinen, Keijo Alaspää, Kari Eilola, Jukka Alasuutari jne.

Myöhemmin 1990-luvulla Esan talli kunnostautui SM-viestien 4x800 metrin viesteissä, joissa noustiin aina mitalipalleille saakka. SM-kisoissa viestikapulaa kuljettivat mm. Sakari Kupsala, Karri Rantalahti, Mikko Ahokas, Arto Rantakari, Kari Jaatinen, Antti Pasanen. Pyhälän kultakimpale oli kuitenkin aikaisemmin mainittu 10-ottelija Petri Keskitalo, joka Esan ohjauksessa kulki ottelijan vaikealla joskin mielenkiintoisella tiellä aina nuorten maailmanmestariksi saakka, kuten aikaisemmin mainittiinkin.

Kestävyysjuoksuvalmentajista tulee mieleen ennenkaikkea Heikki Hanhela, jolle kestävyysurheilu oli kaikki kaikessa, oikein sydämen asia. Sisulisäurheilijain piiristä hän aloitti ohjaamisen ja valmensi useita lahjakkaita juoksijoita, kuten tytöistä Katja Putaansuun ja pojista Arto Rantakarin, molemmat keskimatkoilla SM-mitaleille yltäneitä lupauksia.

Eero Ukonaho on kulkenut pitkän tien nuorten ohjaamisessa. Se alkoi joskus yli 30 vuotta sitten, jolloin hän haisteli valmennuksen ilmapiiriä Pate Haapakosken oppipoikana. Muutamien välivuosien jälkeen jatkui Eeron uskollinen ja pitkäjänteinen työ. Hänen kasvattejaan ovat tämän hetken 16-19-vuotiaat, kuten moninkertainen Suomen mestari Antti Vainionpää, pituushypyssä SM-mitaleita leiskautellut Veera Kervinen, lupaavat juoksijat Johanna Laitinen, Sara Petäjäniemi ja monet muut.

Eeron työ jatkuu ja siinä hänellä hyvänä apurina on Jouni Roth.

Olympia-, MM- ja EM-kisaedustuksia

Seuran ensimmäinen olympiaedustaja Montrealissa oli v. 1976 keihäänheittäjä Jorma Jaakola, jonka ennätys syntyi ko. vuonna Kokkolassa tuloksella 90.86. Kisat katkesivat loukkaantumiseen.

Los Angelesin v. 1984 osallistui Kimmo Pallonen, joka hyppäsi siellä viidenneksi. Se oli komea suoritus.

Petri Keskitalo on osallistunut nuorten MM-kisojen lisäksi aikuisten vastaaviin sekä olympialaisiin ja EM-kisoihin, mutta osaan niistä Oulun Pyrintöä edustaen.

MM- ja EM-kisoihin on osallistunut miesten ja nuorten sarjoissa Petri Peltoniemi, poikien EM-kisoihin velipoika Arto EM-hallikisoihin ja naisten EM-kisoihin Arja Mustakallio.

Viime vuosina Antti Vainionpää (100 m 10,83 - 200 m 21,63) on juossut niin lujaa, että tie EM-areenalle on auennut. Hän osallistui 19-v EM-kisoihin Liettuan Kaunaksessa 19.-24.7.05.

Maaottelu- ja vastaavia edustuksia on tullut seuramme urheilijoille useita kymmeniä.

Työ nuorten parissa jatkuu

Seuramme, 84-vuotias, ei ole jäänyt elämään laakereille ja eikä muistelemaan yksistään menneitä ja historiaa. Arvostamme kuitenkin menneisyyttä, sillä ilman historiaa ei ole tulevaisuutta.

Työtä nuorten eteen teemme hartiavoimin, sillä pidämme tärkeänä, että meillä on tarjota nuorille vaihtoehtona yleisurheilun harrastaminen.

Nykyisestä, varsin nuorehkosta kaartistamme mainittakoon mm. Antti Vainionpää, Maarit ja Tanja Krekilä, Mia Roth, Jaakko Tornberg, Veera Kervinen, Jaakko Hosio, Miikka ja Turo Joentakanen, Sara Petäjäniemi, Johanna Laitinen, Jaakko Heinonen, Matias Korpela, Aridani Paulin , Tiia Melantie, Minna Ahistus, Laura Joensuu, Kirsi Ahola, Liisa Löytynoja. Näillä kaikilla on vielä hyvät mahdollisuudet kehittyä ja mennä eteenpäin, mikäli innokkuutta ja harjoitushaluja riittää. Meidän tulee auttaa sen tien kulkemisessa.

Pauli Vaihoja

Raahen Vesan arvokisamenestykset, seuraennätykset sekä Koivuluodon urheilupuiston ja Pitkänkarin vanhan kentän kenttäennätykset nähtävissä seuramme nettisivuilla